Suomessa ja maailmalla ruoan verkkokaupan vuosittaiset kasvuprosentit ovat kaksinumeroisia. Kasvussa on olennaista pystyä vastaamaan kuluttajien vaatimuksiin toimitusten nopeudesta ja samalla optimoida keräily ja toimitukset kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi. Nähtäväksi myös jää, miten paljon koronapandemia kasvattaa ruoan verkkokaupan kysyntää pitkällä aikavälillä. Verkkokaupan ja logistiikan asiantuntijat kertovat kasvun vaikutuksista ruoan verkkokaupan logistiseen ketjuun, varastointiin ja keräilyyn.

”Perinteinen ruokakauppa on ulkoistanut keräilyn ja kuljetuksen asiakkaalle, ja koko logistinen putki on rakennettu sen perusteella. Nyt verkkokaupan kasvun myötä tarvitaan uudet järjestelmät niin, että kaupan on mahdollista kerätä ja kuljettaa ruoan verkko-ostoksia tehokkaasti”, kuvaa Ada Insightin konsultti Arhi Kivilahti käsillä olevaa muutosta.

Suomessa alkuvuodesta 2020 arvioitiin, että verkkokaupan osuus kaikesta ruokakaupasta on noin 0,5 %. Ruotsissa verkkokaupan osuus vuonna 2019 oli 2–3 %, ja Tukholman alueella jopa 8 %. Suurten suomalaisten päivittäistavarakauppaketjujen ruoan verkkokauppamyynti on kasvanut noin 40–50 % vuosittain.

Kasvupaineen myötä myös Suomessa on nähty uudenlaisia palveluja ja kokeiluja. S-ryhmä pilotoi yhteistyössä Postin kanssa verkossa tilattujen ruokien toimitusta suoraan jääkaappiin asiakkaan poissa ollessa. Kesko taas on perustanut yhteistyössä SmartMilen ja Konecranesin kanssa uudenlaisia robottiautomaatteja, joista saa noudettua ruokaostosten kanssa samaan aikaan muut verkkokauppaostokset.

Logistiikan kehittämis- ja yhteistyöverkosto Limowan verkkokauppatyöryhmä seuraa ruoan verkkokaupan kenttää, järjestää tapahtumia ja tuo maailmalta tietoa Suomeen sekä vie Suomen parhaita käytänteitä muualle.

”Maailmalla on monenlaisia toimituksiin liittyviä sovelluksia, teknologioita ja ruoan verkkokaupan toimintamalleja, joita toimijat voivat sovellettuna hyödyntää Suomessakin. Suomessa taas esimerkiksi Pindoralla on edistyksellisiä älylukkoihin liittyviä patentteja, jotka toisivat uudenlaisia ratkaisuja ruoan kotiinkuljetukseen muissakin maissa”, kertoo Limowan toiminnanjohtaja Henri Ahlqvist.

Toimitusnopeus on keskeisin asiakastarve ruoan verkkokaupassa

Viimeiset neljä-viisi vuotta toimitusnopeuden merkitys on kasvanut jatkuvasti kaikessa verkkokaupassa mutta erityisesti ruoan verkkokaupassa. Monelle kuluttaja-asiakkaalle jopa edellisenä iltana ruokaostosten tilaaminen seuraavalle päivälle on liian kankeaa.

”Isossa-Britanniassa Waitrose-ketju teki kuluttajaselvityksen, jonka mukaan 64 % ihmisistä miettii vasta lounaan jälkeen, mitä aikoo syödä samana päivänä päivälliseksi. Tämä näkyy monessa asiassa, niin verkkosivujen reseptiliikenteessä kuin kauppojen kassatapahtumissa”, sanoo Arhi Kivilahti.

Kivilahdella on kokemusta ja näkemystä ruoan verkkokaupan nopeusvaatimuksesta. Hänen luotsaamansa Ada Fresh -verkkokauppa kokeili ensimmäisenä suomalaisena toimijana oikeasti nopeaa, alle kahden tunnin toimitusta. Kuluttajat ottivat palvelun omakseen, mutta rahoituksessa oli haasteita, joiden takia Ada Fresh ei jatkanut toimintaansa pilottivaiheen jälkeen.

"Ravintola-aterioiden toimituspalvelut Wolt ja Foodora ovat kasvaneet niin valtavasti juuri siksi, että niillä on nopeat toimitukset ja pient toimitusmaksut." - Arhi Kivilahti, Ada Insights

Suomalaisen ruoan verkkokauppatoimija Fiksuruoka.fi:n toimitusjohtaja Juhani Järvensivu vahvistaa, että nopeus on keskeinen asiakasodotus ja vaatii paljon myös varastokumppanilta. Fiksuruoka.fi on ulkoistanut varasto-operaatiot Warasto Finlandille. Varasto pyörii Logicorin omistamassa kiinteistössä Turussa. Kuljetuskumppaneina toimivat Posti, Schenker ja Matkahuolto.

”Asiakaskokemuksen näkökulmasta tärkeintä toiminnassamme on se, että tilaukset saadaan nopeasti pakattua ja toimitettua perille. Arkipäivisin paketit ovat perillä asiakkaalla keskimäärin alle vuorokaudessa tilauksesta. Tällainen nopeus vaatii varastokumppanilta joustavuutta ja kykyä saada henkilöstöä nopeasti töihin myös myyntipiikkien aikaan”, Järvensivu sanoo.

Keräilyn tapa ja kiinteistön sijainti vaikuttavat ruoan verkkokaupan kannattavuuteen

Suomessa ja laajalti maailmallakin ruoan verkkokaupan toimitukset keräillään tavallisissa kuluttajille avoinna olevissa ruokakaupoissa.

”Myymäläkeräily on hyvä tapa käynnistää ruoan verkkokauppa. Myymäläkeräily ei vaadi juuri mitään lisäinvestointeja, ja kauppa saa nopeasti palautetta maksavilta asiakkailta. Myymäläkeräilyssä ollaan myös lähellä asiakkaita, mikä on iso etu kotiinkuljetuksen kannattavuuden kannalta”, Kivilahti sanoo.

Myymäläkeräilyn haasteena on se, että ennen pitkää volyymien kasvaessa myymälät menevät tukkoon. Keräily myymäläasiakkaiden keskellä on käytännössä mahdotonta kauppojen ruuhka-aikaan iltapäivisin ja iltaisin. Myymäläkeräily painottuukin aamuun ja aamupäivään, jolloin nopea reagointi tilauksiin ei ole mahdollista.

Maailmalla monilla suurilla ruoan verkkokauppatoimijoilla, brittiläinen Ocado etunenässä, on suuret logistiikkakeskukset keräilyä varten. Näillä toimijoilla kaupan volyymi on niin valtava, että keskitetty ja automatisoitu keräily logistiikkakeskuksista on kannattavaa, vaikka toimitusmatkat muodostuvat pidemmiksi.

Suomalaisten isojen päivittäistavaraketjujen olemassa olevat logistiikkakeskukset eivät sellaisenaan taivu ruoan verkkokaupan keräilyyn, koska ne on suunniteltu myymälätäydennyksiin eikä pienerien keräilyyn. Suomen volyymeilla keskitetyt ruoan verkkokaupan omat keräilyvarastot tuskin ovat kannattavia investointeja vielä pitkään aikaan edes pääkaupunkiseudulla, haja-asutusalueista puhumattakaan.

Osa keräilymalleista on jäänyt lähinnä kokeilun asteelle, kuten kävi Tescon pilotoimille dark storeille. Ne ovat kuin tavallisia myymälöitä mutta täysin keräilylle pyhitettyjä, eli niissä eivät kuluttajat asioi lainkaan.

”Dark storeissa tuotteet voidaan sijoittaa keräilyn vaatimusten mukaan, jolloin keräily on optimaalista. Keräilijät eivät häiritse kuluttajia ja kuluttajat eivät haittaa keräilijöitä. Lisäksi dark storet on mahdollista sijoittaa kuljetusten kannalta verrattain hyville paikoille”, Ahlqvist kertoo.

Eduistaan huolimatta Tesco kuitenkin totesi dark storet kannattamattomiksi.

Micro fulfillment on uusi toimintamalli tehokkaaseen keräilyyn hyvällä sijainnilla

Myymäläkeräilyn ja keskusvarastokeräilyn hyvät puolet yhdistyvät micro fulfillment centereissä, joita vaikkapa Tesco ja Amazon ovat rakentamassa kivijalkaliikkeidensä takatiloihin.

Micro fulfillment center on myymälästä erillään oleva varastotila, jossa robottikeräilijä noutaa varaston hyllystä yhden tuotelaatikon kerrallaan pakkaajalle, jonka tehtäväksi jää vain nostaa tuotteet jokaiseen tarvittavaan ostoskoriin.

Myymäläkeräilyyn verrattuna micro fulfillment on erittäin resurssitehokasta. Pakkaajan ei tarvitse ottaa montaakaan askelta eikä aikaa mene tuotteiden etsimiseen ja valitsemiseen. Varaston tilankäyttö on tehokasta, kun tila pystytään hyödyntämään korkeus-, leveys- ja syvyyssuuntaan.

”Ratkaisu on kustannustehokas sekä investointien että sijainnin kannalta. Myymälän olemassa olevaa logistiikkaa hyödynnetään, mutta verkkokaupan keräily on kuitenkin erillään muusta kaupasta. Näin kaupat pystyvät tarjoamaan todella nopeaa tilaa ja nouda -mallia. Kun keräily on lähellä asiakasta, voi kotiinkuljetuskin olla nopea”, Kivilahti sanoo.

Kivilahti arvelee, että micro fulfillment -pilotteja nähdään myös Suomessa lähivuosina.

”Suomessa hypermarketeilla menee hyvin, eikä niiden tiloista välttämättä löydy tilaa tällaiselle keräilyvarastolle. Micro fulfillment center voi kuitenkin olla myös kaupasta erillinen tilansa, vaikkapa 1 000 neliön varasto jossakin kaupunkiseudun teollisuusalueella”, Kivilahti toteaa.

Ruoan verkkokauppatoimijat kaipaavat monipuolisia logistiikkakumppaneita

Ruoan verkkokaupan toimijoilla on erilaisia varastotarpeita riippuen muun muassa volyymista, kylmävarastoinnin tarpeesta ja automaation mahdollisuuksista. Siksi varastotiloissa helppo muunneltavuus ja monikäyttöisyys sekä älykkäät järjestelmät ja kestävän kehityksen mukaiset energiatehokkaat ratkaisut luovat toimivan pohjan monenlaiselle toiminnalle.

”Tietyntyyppiset varastojen automaatioratkaisut pikkuhiljaa halpenevat ja sitä kautta yleistyvät. Ne tuovat varastoihin joustavuutta, kun kiinteitä automaatioratkaisuja ei tarvitse rakentaa. AGV:t, älytrukit ja mobiilirobottiratkaisut mahdollistavat sen, että varaston layout on helposti muokattavissa”, Henri Ahlqvist sanoo.

Etenkin pienet verkkokauppatoimijat ovat ulkoistaneet koko varasto- ja logistiikkatoimintansa kumppaneille. Toisaalta myös isot toimijat etsivät verkkokauppatoiminnan kasvaessa uudenlaisia toimintatapoja, joita monipuoliset kumppanuudet tukevat.

”Suomessa on tosi iso potentiaali sellaiselle palvelutuottajalle, joka pysyisi vaikkapa tukkumuotoisena tai jonkinlaisena välimallina yhdistämään tavarantoimittajia ja mahdollisia myyjiä, hallinnoimaan varastoa ja fyysisesti siirtelemään tuotteita”, Kivilahti toteaa.

"Nyt kaivataan elintarvikelogistiikan palveluntarjoajia, jotka eivät ole sidottuja kauppaketjuihin, vaan pystyvät tarjoamaan kaikille avoimen logistisen ketjun." - Henri Ahlqvist, Limowa

 

Ruoan verkkokaupan kysyntäpiikki vaatii toimijoita kehittämään uusia ratkaisuja

Vuoden 2020 koronaepidemia antoi ruoan verkkokaupalle räjähdysmäisen kysyntäpiikin, joka tuskin tulee laantumaan täysin. Kun ruoan ostamiseen ehtii muodostua kuluttajille uudet rutiinit, arjen palauduttua normaaliksi uudet tavat voivat hyvin jäädä elämään. Kivilahti muistuttaa, että 2000-luvun alkupuolella SARS-epidemia käynnisti kiinalaisen Alibaban kasvun yhdeksi maailman johtavista verkkokauppajäteistä.

”Ostobuumillaan asiakkaat vaativat meitä alan toimijoita kehittämään kaikkia asioita. Kaikki ruoan verkkokaupan toimitusketjun osaset joutuvat miettimään, miten saadaan toiminta tehokkaammaksi. Kustannusasiaan tarvitaan myös kotimaiset kuljetusyhtiöt mukaan miettimään ratkaisuja”, sanoo Warasto Finlandin perustaja ja hallituksen jäsen Santtu Jokela.